Ystävyysottelu

Perjantain treenivuorolla oli ilmassa suurta urheilujuhlan tuntua, kun Segerin salibandy ja kiekkojoukkueet iskivät yhteen. Tai no ehkä ihan huumaavaa menoa ei ollut, koska molemmat olivat suht vajamiehisinä liikkeellä ja jopa tuomarikin puuttui. Säbämiehiä oli pari kentällistä joista pari lainamiestä (Veikkojen Koskis Mikko sekä Julkulan sählyistä tuttu Jani) ja valtaosin Sutisista koostunut kiekko-orkesteri oli kuudella pelaajalla liikkeellä.

Ottelu eteni erittäin herrasmiesmäisesti salibandymiesten ehkä hienoisessa hallinnassa. Etukäteen itseä pelotti, että mitähän tulee ilman tuomareita, mutta Segeriläiset osaa aina ottaa hommat urheilullisesti ammattimaisesti eikä vääntöjä sekä epäselvyyksiä syntynyt puoleen eikä toiseen. Lätkäpojat iskivät pahasti vastaan tehden ottelun avausmaalinkin. Hiljalleen kuitenkin reikäpallojaosto takoi maaleja reppuun joskin lopussa kiekkomiehet tulivat turhan lähelle hyökkäysinnon ollessa huomattavasti suurempi kuin järjen pelissä.

Peli päättyi kolmen erän jälkeen 5-3 ja neljännen n. 15min pätkän jälkeen kaukaloa kasattiin lukemien pysähdyttyä ystävyysottelulle ominaisesti runsasmaalisesti 10-8 sählyporukan eduksi. Maaleja latoivat suht tasaisesti kaikki. Taisi Ossi ja Koskinen olla tehomiehet. Vastustajalta voitaisiin mainita nuorimman Sutisen ziljoona laukausta maalinkehikoihin. Mukava höntsäily ja joskus olisi hienoa saada kasaan tapahtuma jonne koetettaisiin kerätä pelimiehiä Segerin matkan varrelta. Tiedä sopisiko kaikki enää samaan kaukaloonkaan, mutta monenlaista persoonaa on SK Segerin pelipaitaa kantanut Silovaaran Mikosta Arffmanin Mikaan.

Nyt sitten valmistaudutaan hiljalleeen viikon päästä pelattaviin tärkeisiin sarjapeleihin Pieksänmäellä. Sieltä pitäisi vähintään kaksi pistettä ottaa, mielellään neljä.

VehVe X & Painkillers 18.1.2014

Pakkasta on viimeinkin pidellyt ja näinpä talven ehkä viileimmissä keleissä aloiteltiin pelihommia herran vuonna 2014. Seger sai pelipaikalle mukavasti ukkoja ja poissa oli kenttäpelaajista ainoastaan Tero, Lankinen ja Konsta vakiopoissaolijoista sekä jäähypenkkiä ilmeisesti vartioimaan jäänyt Vaittinen.




















Studentia oli jälleen pelipaikkana ja pari ihmeellisyyttä nousi esille. Ensiksikin omien pelien välissä oli kolme kamppailua ja tämä odottelu ei ole kiva juttu, soo soo! sinne liiton suuntaan. Toinen vielä mystisempi oli, että kentälle oli päätyihin rakennettu mitättömät puolapuut (kts. kuva alla). 




















Nämä lyhensivät kaukaloa entisestään ja mikähän järki tässäkin taas on. Kuka hitto noita oikeasti edes käyttää mihinkään ja kun sivuseinillä jo oli kahdet puolapuut? Nämä on taas jotain sellaisia juttuja joita ei vaan maalaisjärjellä ymmärrä. Vähän kuin se, että miksi E-KI:n joukkueen #13 eli tuo wanna-be Kalle Palander pitää ohuen ohutta hiuspantaa päässään. Meinaakohan jamppa että muuten tulee tukka silmille...